Yhteystiedot

Puheenjohtaja Pekka Paatero (pekkapaatero1@gmail.com), sihteeri Arja Saarenpää (arja.saarenpaa@gmail.com)

Uutta

Lue jäsenkirje 6/2021 alasivulta Jäsenkirjeet.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin 21.9.2021 klo12:00 Turussa. Pöytäkirja löytyy alasivulta Yhteystiedot sekä myös alasivulta Vuosikokous 2021.


MUISTA JÄSENMAKSU! Vuoden 2021 jäsenmaksu on 20 euroa. Tilinumero on FI11 5711 1320 1013 37.


Tervetuloa Lääninhallinnon perinneyhdistyksen kotisivuille!

Lääninhallinnon perinneyhdistys on perustettu alkuvuonna 2011  ja rekisteröity heinäkuussa 2011. Yhdistyksen kotisivut ovat huhtikuulta 2011.  Kotisivut ovat vättämättömät yhdistyksen viestinnän ja toiminnan kehittämisessä. Vuosikokouspäivänä 16.03.2018 käyntejä oli 30 446 ja sivulatauksia      41 943.  Helmikuun 21. päivänä 2020 vastaavat luvut olivat 48.755 ja 64.602.  Sivuilla on siis runsaasti lukijoita.

KORONA JATKAA PURESKELUAAN. VUODEN 2020 VUOSIKOKOUS PIDETTIIN SÄHKÖPOSTIKOKOUKSENA. NÄIN KÄVI MYÖS TÄNÄ VUONNA. VUOSIKOKOUS PIDETTIIN 25.3.2021. KATSO JÄSENKIRJEET 2-3/2021 JA ALASIVU "VUOSIKOKOUS 2021".

Jäsentapaaminen Mäntässä 20.-21.8.2019

Jäsentapaaminen toteutettiin yhdentoista hengen voimin. Lue tarkemmat tiedot jäsenkirjeestä 6. Onnistuneen tapahtuman tunnelmiin pääset myös kuva-albumin kautta.

 Jäsenmatka Tallinnaan 21.-22.9.2018 

Tallinnan Suomen suurlähetystöstä  ja matkaan ilmoittautuneiden vähäisestä määrästä johtuen syyskuinen  jäsenmatka joudutaan valitettavasti peruuttamaan. Hallitus tarkastelee alkusyksyn kuluessa toimintasuunnitelmaa uudessa  valossa

Vuosikokouksen kannanotto sote- ja maakuntauudistukseen 16.3.2018

Lääninhallinnon perinneyhdistys on 1.1.2010 päättyneen lähes 380 vuotta vanhan lääninhallinnon perinteen säilyttäjä, jonka sääntöhin sisältyy myös velvoite seurata  Suomessa tapahtuvaa valtionhallinnon kehittämistyötä ja sen seurauksia.

Tässä ominaisuudessa haluamme lausua ns. sote-uudistuksesta ja maakuntahankkeesta joitakin tärkeinä pitämiämme huomioita.

Suomeen tarvitaan  mittava sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Tästä tavoitteesta kaikki lienevät samaa mieltä. Nyt eduskunnalle annettu lakipaketti sote-uudistuksesta on siis lähtökohtaisesti oikea. Tavoitteena on palvelujen parantaminen, lähi- ja peruspalvelujen tärkeyden korostaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon integration parantaminen ja kustannusten kasvun hillintä. Hyviä ja hyväksyttäviä tavoitteita kaikki.

Hyvää on myös se,että palvelujen järjestämisvastuu annetaan kuntia suuremmille yksiköille, tässä tapauksessa maakunnille. 18 maakuntaa on kuitenkin aivan liian suuri määrä ja saattaa ihmiset palvelujen saatavuuden osalta vielä nykyistä kuntalähtöistä toimintatapaa suurempaan eriarvoiseen asemaan. Perinneyhdistyksen hallituksen mielestä alle 100 000 asukkaan maakunnat eivät tule onnistumaan kattavien sote-palvelujen järjestämisessä eikä tuottamisessa riittävien voimavarojen puuttuessa. Mielestämme kattavan järjestämisvastuun hoitamiseen tarvitaan suuremmat maakunnat. Meidän mielestämme toimivana lähtökohtana tulee olla 12 maakuntaa, jotka nyt on valittu kattavan terveydenhuollon päivystyksen maakunniksi.

Toiminnallisista ongelmista ehkä suurin on järjestämisvastuun ja toiminnallisen vastuun erottaminen. Nyt ehdotuksessa järjestämisvastuu on maakunnilla ja julkisten palvelujen toimintayksiköksi on valittu saman maakunnan sote-liikelaitos. Mielestämme on nähtävissä ongelmia esteellisyydessä, kun maakunnallisen liikelaitoksen tulisi olla vain yksi, tasavertainen  toimija muiden, yksityisten ja järjestöjen palveluiden tuottajien kanssa.

Toinen toiminallinen puute on hankkeen terveydenhuoltopainotteisuus. Sosiaalipaslvelujen osuus on liian vähäinen ja yhteistoiminta terveydenhuollon kanssa on puutteellinen.

Eniten keskustelua on aiheuttanut valinnanvapaus. Perinnehallituksen mielestä valinnanvapauden lisääminen nykyisestä ihmisten varallisuudesta riippuvaan valinnanoikeuteen on perusteltua. Sen tulee kuitenkin olla aitoa, eli kaikille palvelujen tarvitsijoille on oltava tarjolla valittavaa ja että hän osaa valinnan tehdä. Näyttää kuitenkin siltä, että tällä mallilla alueelliset erot valintamahdollisuuksissa kasvavat ja vanhusten asema heikkenee, kun he eivät aina osaa valita.

Lääninhallinnon perinneyhdistys on jo vuonna 2014 silloisesta ns. Virsu-hankkeesta antamassaan lausunnossa todennut, että Suomessa tarvitaan edelleen valtion aluehallintoa. viimeisten vuosien aikana on kuulunut yhä useammin kannanottoja, että lääninhallitusten lakkauttaminen 2010, oli virhe, jota nykyiset AVIt ja ELYt eivät ole pystyneet korvaamaan.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa Sote-Maku-lakipaketissa valtion aluehallinto on tarkoitus lopettaa lähes kokonaan. Ollaan siis tekemässä vielä suurempi virhe, kuin läänien lopettamisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntaitsehallinnon rakentamisen keinotekoinen yhdistelmä aiheuttaa monia ongelmia erottaa valtion ja maakuntien tehtäviä toisistaan. Soten ja maakunnan hallintojen omavalvonta on tietysti hyvä, mutta valtion valvontatarve tulee rahoituksen lisäksi kasvamaan myös toiminnan valvonnassa. Ihmisten oikeusturva sote-historiamme suurimmassa muutoksessa tulee vaatimaan toiminnan ulkopuolelta tapahtuvaa valvontaa, palvelujen saavutettavuuden arviointia ja kustannusten vaikuttavuutta suhteessa palvelujen laatuun.

Tämä tehtävä kuuluu valtiolle ja nimenomaan sen alueellisille toimijoille, jotka nyt on kuitenkin tarkoitus lopettaa.

Nyt rakenteilla oleva ns. Luova, eli monialainen lupa- oikeusturva- ja valvontavirasto ei pysty tätä tehtävää hoitamaan, vaikka se toimii 18 alueellisen toimipisteen voimin. Siis hallinnon kokoamisen ja keventämisen sijastasta maahan syntyy sekava järjestelmä, joka imee toimivaltaa alueilta ja tehtävien sisältö ja toimivalta on epäselvä.

Maakuntahallinnon osalta meidän mielestämme on syntymässä aidosti demokratiaa lisäävä toimija, jolla on mahdollisuus toimia kuntia tasapuolisemmin ihmisten hyväksi. Osa niistä vain on liian pieniä. Vaikeutena on se, että näyttää siltä, että maakunnalliset päätöksentekijät tulevat olemaan suurelta osin samoja kuin maakunnan kunnissakin. Kun lisäksi maakunnan ja kunnan tehtävien jako on suurelta osin  epäselvää, tulee ainakin alussa syntymään tilanteita, joissa kuntapäättäjä ja samanniminen maakuntapäättäjä ovat eri mieltä kenelle tehtävä kuuluu ja kuka sen maksaa.

Maakuntahallinnon pulmana tulee olemaan myös hallinnon alueiden erirajaisuus. Ainakin hätäkeskus- pelastus- ja poliisialueet tulisi olla samarajaisia mm. valmiussuunnittelun ja kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Ei edes pyrkimystä tähän näytä olevan. Tähän toivottavasti joskus samarajaiseen kokonaisuuteen tulee sovittaa myös valtion aluehallinto.

Lue Turun Sanomissa 12. lokakuuta 2017 ollut puheenjohtajamme juttu. Sen näet klikkaamalla tästä.

                                                                   

Kannanotto: Lääninhallinnon Perinneyhdistyksen hallitus 11.1.2017

Lääninhallinnon perinneyhdistyksen hallituksen mielestä tavoite hallinnon kokoamiseen ja keventämiseen on edelleen perusteltu.

Nyt mm. Luova-hankkeesta saatavien tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että keskushallintoa vahvistetaan ja samalla tarvitaan maakuntien vastinparina riittävän vahva alueellinen valtionhallinto. Ainakin näin pitää tehdä, jos ihmisten perusoikeuksien toteutumisen valvonta aiotaan turvata koko maassa. Näin ollen hallinnon keventämisen sijaan vahvistuu kolmiportainen hallinto eikä laskettuja kustannussäästöjä saavuteta.

Yhdistys pitää tärkeänä, että maahan saadaan rakennettua osana maakuntauudistusta ja Sotea yhtenäinen alueellisen valtionhallinnon toimintakokonaisuus, joka on aluekooltaan riittävän suuri toimintavarmuuden ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta.

Jos tästä, kansalaisten palvelutarpeista lähtevästä näkökulmasta lähdetään, valtion aluehallintoa ei tule keskittää valtakunnalliseksi keskushallitukseksi. Ns. Luova-hankkeen valmistelu näyttää kuitenkin näin tekevän. Jos näin tehdään, on varmistettava, että valtion alueilla tapahtuva lupa-, ohjaus- ja valvonta toiminta lähellä ihmisiä turvataan. Näyttää kuitenkin siltä, että tässäkin hankkeessa keskitytään kansalaisten palvelutarpeiden sijaan hallintorakenteiden muuttamiseen. Perustuslaistakin näytetään hakevan hallinnon säilyttämistä turvaavia pykäliä, ihmisten, Suomen kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen sijasta.

Nyt esillä olevat esitykset 18 maakunnasta ovat liian pienet. Ainakaan valtionhallinnon näkökulmasta ei voida pitää järkevänä jopa alle 150 000 asukkaan hallintoalueita.

Lääninhallinnon perinneyhdistyksen mielestä maahan tulisi muodostaa 5-10  valtion aluehallintoaluetta, joiden kanssa samarajaisina toimisivat  mm. poliisi. pelastus, hätäkeskus ja osa Sotea, ainakin vaativan tason erikoissairaanhoito ja ensihoito.

- Valtion ja maakunnan tehtäväjako on määriteltävä selkeäksi ilman päällekkäisyyksiä. Maakuntahallintoon ei tule liittää selvästi valtion viranomaistehtäviä.

Viisivuotisjuhlaristeily

Yhdistys juhlisti viisivuotistaivaltaan 31.10.-02.11.2016 juhlaristeilyllä Helsingistä Tukholmaan. Matkakertomus on jäsenkirjeenä 9/2016.  Ennen Helsingistä lähtöä neuvotteleva virkamies Virpi Kölhi STM:stä antoi ajakohtauskatsauksen Sote- ja maakuntahallintouudistuksista. Seuraavana aamuna kuultiin Tukholman päässä  Suomen Tukholman suurlähetystön sosiaalineuvos Anne Erikssonin selostus Ruotsin aluehallinnosta ja sen uudistamispyrkimuksistä. Kummatkin esitykset olivat erinomaisia ja aiheuttivat vilkasta keskustelua.

Kölhin esityksen löydät tästä. Erikssonnin esityksen löydät tästä.

Juhlaristeily esiintyjineen ja osallistujineen oli kaikkiaan menestys; huolimatta Tukholman sateisuudesta ja paluumatkan tuulisuudesta.

 

Liity jäseneksi ja anna palautetta

Mikäli tunnet omaksesi Lääninhallinnon perinneyhdistyksen säännöissä mainitut tavoitteet, voit mielihyvin liittyä yhdistykseen.  Vuoden 2018 jäsenmaksun 20 € voit maksaa perinneyhdistyksen Turun Seudun Osuuspankkin tilille numero FI1157111320101337. Muista myös ilmoittaa osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi yhdistyksen sihteerille. Se käy näppärästi ottamalla yhteyttä yhdistyksen sihteeriin sähköpostitse tai käyttämällä näiden kotisivujen Ota yhteyttä -sivun mahdollistamaa kanavaa. Samaa kanavaa pitkin voit uittaa ehdotuksiasi toiminnan ja kotisivujen kehittämiseksi.

 

Yhdistyksen syntyhistoria

Lääninhallitusten lähes 380 vuotta jatkunut toiminta valtionhallinnon alueellisena yleisviranomaisena päättyi vuoden 2009 lopussa. Lääninhallinto kesti sodat, kadot, nälkävuodet ja lamat. Se jatkoi toimintaansa vuosisadasta toiseen toisaalta valtion edustajana lääneissä ja toisaalta kansalaisten edustajana valtioon päin. Lääninhallitukset jatkoivat tärkeätä työtään, oli sitten vallassa kuninkaat tai tsaarit presidenteistä puhumattakaan, mutta Vanhasen toista hallitusta ne eivät enää kestäneet.

Muodollisena syynä lakkauttamiseen oli aluehallinnon kokoaminen ja keventäminen. Nyt kun on ihasteltu uutta aluehallintoa, nähdään jo se, että tulos on kaikkea muuta kuin linjakas, keveä ja tehokas. Muodollisen yksinkertaisuuden alta löytyy entiseen verrattuna monikerroksinen, sekava ja kallis tuote, josta kansalaisen on hyvin vaikea löytää etsimäänsä palvelua. Lähes kaikkien virastojen nimet on muutettu tunnistamattomiksi lyhennyksiksi tai toimintaa kuvaamattomiksi ulkomaansanoiksi. Kun vielä hallinnon hajauttamisen nimissä palveluja keskitetään eripuolille Suomea osoitteisiin, joita harva tietää, on sekaannus ainakin tavallisen kansalaisen kannalta suuri ja huono.

Nämä tiedostaen ja vanhoja muistellen kokoontui kolmisenkymmentä lääninhallituslaista pohtimaan, voidaanko jotain tehdä. Päätettiin perustaa lääninhallinnon perinneyhdistys. Turku oli lääninhallinnon syntyaikoina silloisen valtakunnan ydinaluetta, vain lyhyen meritien päässä Tukholmasta. Perinneyhdistyksen sopivaksi kotipaikaksi nähtiin tästä syystä Turku ja toimialueeksi koko maa.

Perinneyhdistyksen perustaminen osuu Turun kulttuuripääkaupunkivuodelle. Koska hallintokulttuurikin on kulttuuria, perinneyhdistyksen synty tulee nähdä osana kulttuuripääkaupunkihanketta, siksi merkittävästä hallintokulttuurin alasajosta on lääninhallitusten lopettamisessa kysymys.

Perinneyhdistyksen tarkoituksena tulee olemaan lääninhallinnon perinnön vaaliminen sekä tiedon kerääminen ja tallentaminen. Tarkoituksena on että elämänmyönteisellä asenteella tehdä koko maata koskevaa todellista hallintokulttuurityötä muistamalla asioita, joita ei saa unohtaa.

Yhdistyksen tarkoituksena tulee olemaan myös lääninhallituksissa syntyneen valtavan aluehallintoasiantuntemuksen kertominen kulloinkin vallassa oleville päättäjille uusien virheiden välttämiseksi sekä entisten tunnistamiseksi ja korjaamiseksi.

Yhdistyksen perustamiskokousta valmistelevan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin läänin sosiaalineuvos Pekka Paatero ja jäseneksi ylikamreeri Eira Parkki ja sosiaalineuvos Risto Kapari Turusta, Marjatta Aittolahti Tampereelta ja liikennehallintopäällikkö Olli Sauri Hämeenlinnasta.

 Perustava kokous pidettiin 15. päivänä maaliskuuta Turussa. Perustavaan kokoukseen johtanut Varttimaan muistio löytyy sen nimeä klikkaamalla.

Kokousmuistion 19.1.2011 löydät täältä.

Perustavan kokouksen 15.3.2011 pöytäkirjan löydät täältä. 

 Yläpalkin kuva: Turku vuonna 1811. Lähde Wikipedia.